Johdanto
Kun syksyllä 2024 aloitin seksuaalineuvojaopinnot, ajattelin minulla olevan selkeä linja siitä, mitkä aihepiirit ovat sellaisia, mihin aion syventyä ja mitkä minua kiinnostavat eniten. ADHD ei tuolloin ollut yksi niistä, vaikka tuoreena diagnoosin saaneena kuitenkin olen aiheeseen suhteellisen paljon perehtynyt. Kun eräs instagramseuraajani vihjasi yhdysvaltalaisen ADHD:n hoitoon erikoistuneen psykologin ja seksuaaliterapeutti Ari Tuckmanin kirjasta ADHD After Dark (2020), havahduin oikeastaan ensimmäistä kertaa siihen, että ADHD tosiaan vaikuttaa myös tähän elämänalueeseen, enkä missään vaiheessa omaa prosessia ollut pysähtynyt itse reflektoimaan asiaa. Jutellessani muiden diagnoosin saaneiden tuttavien kanssa tuli ilmi, ettei moni muukaan ollut tullut ajatelleeksi tätä, joten kiinnostus perehtyä asiaan syvemmin heräsi.
Huomasin nopeasti, ettei kyseistä kirjaa ollutkaan niin helppo saada käsiinsä: Sitä ei löytynyt Pirkanmaan kirjaston valikoimasta eikä kirjaliikkeiden kivijalkamyymälöistä. Tilattuani kirjan verkkokaupasta, toimituksessa kesti yllättävän pitkään, joten sillä aikaa perehdyin aihetta käsitteleviin podcasteihin, joita onneksi kuitenkin löytyi jonkun verran. Hämmennyin myös siitä, ettei muita aihetta käsittelevää kirjallisuutta oikein löytynyt ja myös suomalaisessa ADHD ja parisuhde -kirjassa (Sari Durchman, 2023) viitattiin lähinnä Tuckmanin kirjaan seksuaalisuutta käsittelevässä kappaleessa. Tuckman toteaa kirjassaan, että vaikka ADHD:ta ja parisuhdetta on käsitelty aika monessakin teoksessa, on erikoista, ettei sen tarkemmin olla keskitytty sen vaikutuksesta juuri seksiin, kun oletettavasti se kuitenkin on aika oleellinen ja tärkeä osa parisuhdetta.
Ruotsalaista Oss ADHD emellan -podcastia kuunnellessa selvisi, että toukokuussa 2025 ilmestyy Sex, dejting och ADHD -niminen kirja, mutta se ei ikävä kyllä vielä ehtinyt ilmestyä ennen tämän esseen kirjoittamista.
Päätin siksi tehdä oman kyselyn aiheesta, jota mainostin omien somekanavien (Instagram, Facebook ja LinkedIn) lisäksi myös Xperience United-yhteisön ADHD-keskusteluryhmässä, missä kiitettävästi muutama jakoi kyselyä eteenpäin. Kyselyn haasteena oli saada se mahdollisimman kattavaksi ja samalla mahdollisimman selkeäksi ja kompaktiksi, kun tulee ottaa huomioon, että vastaajina ovat ADHD-henkilöt, jotka voivat kokea liian pitkät kyselyt kuormittavina ja täten helposti jättävät vastaamisen kesken. Koska aihe on laaja, päätin lähestyä sitä tässä esseessä pääasiassa kyselyn tuloksien kautta, täydentämällä lähteistä saadulla tiedolla.
Taustaa
Mikä on ADHD?
ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen oirekuva, jossa esiintyy toimintakykyä haittaavia ja pitkäaikaisia haasteita keskeisissä ydinoireissa eli keskittymisessä, aktiivisuuden säätelyssä ja impulssien hillinnässä. ADHD voidaan tunnistaa lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa. ADHD-termiä käytetään kaikista kolmesta esiintymismuodoista, joissa ydinoireiden painotus vaihtelee:
- yhdistetty muoto (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus)
- tarkkaamaton muoto eli ADD (ei yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta)
- yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ei tarkkaamattomuutta).
Suomessa on jopa 170 000 ADHD-aikuista, ja diagnoosin määrä nousee tasaisesti. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, kun tietoisuus aiheesta lisääntyy, ja ihmiset hakeutuvat herkemmin testeihin. Tutkimusten mukaan ADHD-ihmisillä on muuhun väestöön verrattuna 2-3 kertaa suurempi riski päätyä liitossaan eroon. ADHD ei välttämättä tuo suhteeseen uusia haasteita, mutta hallitsemattomana se kyllä pahentaa niitä.
Tutkimusmenetelmät
Aiemmin mainittu Tuckman halusi tutkia erityisesti sitä, miten ADHD vaikuttaa seksielämään ja sitä kautta parisuhteeseen. Tätä varten hän toteutti suuren verkkokyselyn, johon osallistui yli 3000 henkilöä, joilla joko itsellään oli ADHD tai heidän kumppanillaan oli. He vastasivat 72 kysymykseen, jotka liittyivät seksielämään parisuhteessa. Tuli ilmi, että myös Tuckman oli tuskaillut kysymyksien määrän suhteen, mutta todennut – aivan kuten minäkin – että aihe on vastaajille selkeästi tärkeä ja motivoi siksi vastaamiseen.
Kirjoittavalla hetkellä – jolloin oma kyselyni on ehtinyt olla julki pari viikkoa – vastauksia on tullut 46, eli ”muutama” vähempi kuin Tuckmanin kyselyyn. Mutta avoimien kysymyksien vastauksien määrä oli kiitettävän korkea siihen nähden, etteivät ne olleet pakollisia kenttiä, kuten monivalintakysymykset olivat. Kyselyn sukupuolijakauma jakautui tasaisesti miesten ja naisten välillä. Mukana oli myös muutama muun-sukupuolinen tai henkilö, joka ei halunnut määritellä sukupuoltaan. Enemmistö vastaajista (43,5 %) oli 35-44 -vuotiaita, alle 25-vuotiaita ei yhtäkään. Ikä voi selittyä sillä, että tässä vaiheessa elämä alkaa jollain tapaa monimutkaistua. On mahdollisesti lapsia, asuntolainaa ja muita ”haasteita”, mitä ehkä nuoremmilla ei vielä tässä vaiheessa ole. Kun taas yli 60-vuotiaista aika harvalla on ADHD-diagnoosi. Kyselyyn vastanneista 67,4 % on ADHD-diagnoosi ja 32,6 % epäilee, että heillä on diagnoosi. Suurimmalla osalla vastaajista on kumppani, jolla ei ole diagnoosia. Kyselyn tulokset löytyvät kokonaisuutena liitteenä.
Seksuaalisuus ja minäkuva
ADHD:n yhteydessä mainitaan usein dopamiinin, eli mielihyvän hakeminen. Kyselyyn vastanneet kokevat olevansa seksuaalisesti kovin uteliaita, kokeilunhaluisia ja aktiivisia, sekä kaipaavansa jatkuvasti vaihtelua. Dopamiinireseptoreihin vaikuttavaa DRD4-geeniä kutsutaan seikkailijageeniksi. Siitä on löydetty variantti DRD4-7R, johon liittyy liikkumisen tarve, elämyshakuisuus ja taipumus tavallista suurempaan riskinottoon. Tämä geeni liitettään myös ADHD-ominaisuuksiin.
Seksuaalinen halukkuus
Moni koki olevansa keskimääräistä halukkaampia ja valmiimpia seksin harrastamiseen, mikä ei aina välttämättä kohtaa kumppanin halujen kanssa. Tämän johdosta moni kokee olevansa yli-innokas. Vastauksissa toistuu myös useasti häpeän tunne, mutta useimmissa tapauksissa aikuisena saatu diagnoosi on antanut tälle tunteelle selityksen ja sitä myötä helpotuksen. On myös mainintoja siitä, kuinka ei stressin, kuormituksen tai keskittymisen takia tunne seksuaalista halua juuri ollenkaan, mutta enemmistö kokee selkeästi olevansa niin sanotusti ”aina valmis”.
Tutkimusten mukaan ADHD-ihmiset ovat seksuaalisesti keskiverto halukkaampia, spontaaneja, vaihtelunhaluisia ja heittäytyvät muita ennakkoluulottomammin kokeilemaan uusia ja hieman erikoisempiakin juttuja. ADHD-kumppani tuo makuuhuoneeseen positiivista jännitettä, joka parhaimmillaan pitää seksuaalisen kipinän yllä vuosienkin saatossa.
Impulsiivisuus voidaan kokea positiivisena ja jännittävänä asiana, mutta sen seurauksena on myös riski päätyä esimerkiksi seksuaaliväkivallan uhriksi tai muihin potentiaalisesti vaarallisiin tilanteisiin, kuten myös kyselyssäni ikävä kyllä tuli ilmi. Ehkäisyn helpommin unohtuessa tai muuten jäädessä pois myös seksitautien riski on korkeampi. ADHD-oireinen saattaa stimulaatiota hakiessaan kehittää riippuvuuden toimintoihin, joista saa välittömän tyydytyksen: seksiriippuvuus
ADHD-henkilöt kokevat usein miellyttämisen tarvetta, joka juontuu heidän negatiivisen palautteen sävyttämästä historiastaan. ADHD-henkilö voi kokea haastavaksi perääntyä epämiellyttävistä tilanteesta, johon on alkuhuumassa suostunut, mutta sittemmin tullut katumapäälle. Tähän liittyy myös se, ettei ehkä luota omiin kehosignaaleihin, mikäli on tottunut erityisesti naisille tyypilliseen maskaamiseen (Maskaamisella tarkoitetaan oireiden peittelyä niin, että ihminen voi näyttäytyä muiden silmissä sosiaalisesti hyväksyttävällä ja neurotyypillisellä tavalla).
Mieltymykset ja suhdemuodot
Selkeä enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että ADHD vaikuttaa seksuaalisiin mieltymyksiin tai suhdemuotoihin. Avoimet suhteet ja polyamoria toistuu enemmistössä vastauksista. Myös pettäminen tulee esiin muutamissa vastauksissa. Tämän oletetaan johtuvan nimenomaan ADHD:stä ja siitä, että helpommin tylsistyy ja tavallaan kyllästyy yhteen kumppaniin. ADHD-ihmisellä rakastumisen aiheuttama kemiallinen reaktio laantuu keskivertoa nopeammin. Myös sateenkaaren eri sävyt ovat yleisempiä kuin neurotyypillisillä. Tuckmanin kysely keskittyi kuitenkin lähinnä heteroparien vastauksiin, vaikkei se suinkaan ollut alkuperäinen suunnitelma, mutta samaa sukupuolta olevien pariskuntien vastauksia tuli kuitenkin sen verran vähän, ettei niitä voinut käyttää tutkimuksen tuloksissa. Mutta tätä tulisi ehdottomasti tutkia vielä jatkossa.
Joillakin ADHD-ihmisillä on tarve tuntuvampiin fyysisiin kokemuksiin, kuten esimerkiksi BDSM (sadomasokistisen seksin kirjo, jonka harjoittajat nauttivat seksuaalisesti erilaisista tuntemuksista ja aistiärsykkeistä, kuten kivusta ja roolileikeistä). BDSM-kokeilut saattavat helpottaa keskittymistä, ja aistialiherkkyyksistä kärsivät henkilöt saavat niiden kautta perinteistä seksiä tyydyttävämmän kokemuksen.
Keskittymisvaikeudet
Keskittymiskyky mainitaan toistuvasti haittaavan läsnäoloa tai orgasmin saamista seksiä harrastaessa. Vaikka kokee pääsevänsä helposti tunnelmaan, voi pienikin ulkoinen häiriötekijä, kuten ääni tai musiikki keskeyttää keskittymisen ja uudelleenlatautuminen voi taas kestää. Tutkimuksen mukaan keskittymishaasteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Asentojen vaihtamisen tarve toistuu monessa vastauksessa, lähinnä siinä mielessä, että tylsistyy nopeasti ja kaipaa vaihtelua.
Miellyttämisen tarve nousee myös keskittymishaasteisiin sekä orgasmin saamiseen liittyvissä vastauksissa. ADHD-henkilö lähtee helposti yliajattelemaan ja voi kokea suorituspainetta siitä, että oletetaan saavan orgasmin nopeasti. Vinkkejä tähän voisi olla esimerkiksi silmien peittäminen, lempipornokohtauksen kuvitteleminen mielessä, oman tunnelmaan virittävän soittolistan tekeminen ja myös sitomisen on sanottu auttavan keskittymiseen. Keskittymisen herpaantumisesta ei kuitenkaan kannata tehdä isoa numeroa, vaan yrittää fokusoida takaisin kehoon, sanoa vaikka ääneen kumppanille, että tuntuu hyvälle tai mitä aikoo tehdä seuraavaksi tai vaikka jakaa jonkun fantasian. Tärkeintä olisi kuitenkin sopia etukäteen, ettei tehdä seksistä orgasmitavoitteista, jolloin ääneen sanottuna siitä poistuu eräänlainen paine. Täten on helpompi rentoutua ja mahdollisesti yllättyä iloisesti, mikäli se orgasmi sieltä kuitenkin ilmestyy.
Moni ADHD-henkilö suosii aamuseksiä, sillä kokee olevansa iltaisin liian väsynyt. Kiinnostavaa kyllä, väsymyksestä kärsii yleensä ADHD-nainen. Yksi selitys tähän voisi olla, että naisille edelleen kertyy enemmän vastuuta kotitöistä (sekä metatyöstä) ja tätenkäyttää siihen suuren osan siitä energiasta, minkä pitäisi riittää vielä seksin harrastamiseen.
Parisuhde ja läheisyys
Kommunikaatio
Usea vastaaja kokee seksuaalisen kommunikaation helpommaksi kumppanina kanssa, jolla on myös ADHD-piirteitä, kun muussa tapauksessa voi kokea, että neurotyypillinen kumppani puolestaan rasittuu tästä. Tutkimuksissa on tullut ilmi, että suhteessa, missä vain toisella on ADHD, seksuaaliset halut eivät aina osu yhteen ja ADHD-henkilö koki usein tulevansa tuomituksi yli-innokkaana, eikä kokenut voivansa ilmaista omaa seksuaalisuuttaan luonnollisesti kommunikaation puutteen takia. Moni mainitsee myös kehittyneensä kommunikaatiossa sen jälkeen, kun on päässyt eroon miellyttämisen tarpeesta, jonka on vahvemmin kokenut nuorempana. Halujen lisäksi on uskallettava sanoa ääneen myös sen mitä ei halua. Väheksymällä itseään ajautuu helposti tilanteeseen, jossa antaa kohdella itseään huonosti. Ajan myötä saattaa muovata itsensä muottiin, josta on myöhemmin vaikea päästä pois.
Seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta on merkittävää, että suhteen kumpikin osapuoli kokee tulevansa kuulluksi, nähdyksi jaarvostetuksi. Hyvä seksielämä edellyttää tasa-arvoista, tasapainoista ja turvallista ilmapiiriä.
Aistiherkkyydet
Monilla nepsyillä (lyhenne sanasta neuropsykiatrinen) on erilaisia aistiherkkyyksiä, niin myös ADHD-ihmisillä. Aistiyliherkkä yksilö kokee aistitiedon keskivertoa huomattavasti voimakkaammin. Hän saattaa kokea suurta mielihyvää erilaisista tuoksuista, mauista, äänistä, kosketuksesta ja visuaalisista ilmentymistä. Toisaalta hän voi kokea ne myös hyvin epämiellyttävänä. Aistialiherkkyydestä kärsivällä saattaa puolestaan olla tarve normaalia vahvempaan kosketukseen ja kontaktiin, mikä näkyy myös makuuhuoneen puolella.
Läheisyysriippuvuus ja aistiherkkyydet nousevat selkeästi esiin läheisyyteen liittyvissä vastauksissa. Kuormittumisen takia oman ajan tarve on suuri, kun samalla voi kaivata läheisyyttä. Yhtenä päivänä silittely ja hipsuttelu tuntuu mukavalta ja seuraavana päivänä ”liian kevyt hiplaaminen” saa aikaan inhon väristyksiä. Monilla on myös kehossaan kohtia, joihin ei halua kumppanin kajoavan ja jotkut ovat erittäin sensitiivisiä äänille ja hajuille. Samalla aistihakuinen ADHD-partneri saattaa suorastaan janota kosketusta ja olla jatkuvasti fyysisesti halittavana, hellittävänä ja seksuaalisesti hemmoteltavana.
Kokemukset ja tuki
ADHD-lääkkeiden vaikutuksesta nousee positiivisina asioina keskittymiskyvyn paraneminen, kun taas negatiivisena vaikutus haluihin ja erektioon. Melkein puolet vastaajista eivät kuitenkaan käyttäneet lääkitystä.
Kysyttäessä onko vastaaja saanut tukea ADHD:n vaikutusten käsittelyyn seksuaalisuuteen liittyen enemmistö vastasi, ettei ole saanut. Näistä puolet ei kokenut tarvitsevansa, kun taas toinen puolisko olisi toivonut saavansa tukea. Vertaistuen tärkeys toistui melkein jokaisessa avoimessa vastauksessa, ja selkeästi helpottaa ja lisää ymmärryksen tunnetta, kun kuulee toisilla olevan samoja haasteita kuin itsellään. Paljon toivottiin yleensäkin enemmän julkista keskustelua aiheesta, ja ettei sitä piiloteltaisi niin paljon, kun kuitenkin on kyse luonnollisesta asiasta.
Eräs vastaaja mainitsi, että hänen kokemuksensa mukaan ADHD-ihmisille seksi on yhtä luontevaa kuin joillekin pyöräily tai ruoanlaitto. Koska he saavat enemmän aivokemiallista vilkkautta ja hyvän olon tunnetta seksin aikana, haluavat ja tarvitsevat hesitä säännöllisesti. Tämä on toki yleistämistä, mutta oli mielestäni aika osuvasti kuvailtu.
Toivokaamme siis, että asiasta aletaan puhumaan enemmän ja että aihetta myös tutkittaisiin vielä enemmän. Haluaisin vielä mainita, että tässä esseessä nostetut teemat ovat vain niitä yleisimpiä, mitä tulee ilmi ADHD-ihmisiä haastatellessa. Poikkeuksia löytyy luonnollisesti, ja jollakin voi diagnoosista huolimatta olla aivan erilainen kokemus. Me olemme kuitenkin kaikkia yksilöitä, jotka kokevat asiat eri tavoin. Tämän aiheen tutkimus on vielä niin lapsenkengissä, joten uskon, että tulemme vielä oppimaan paljonkin uusia asioita siihen liittyen. Aihe on myös sen verran laaja, etten saanut kaikkia osa-alueita mahtumaan tähän (kuten esimerkiksi pornon käyttö tai masturbointi), mutta toivotaan, että tälle seuraa vielä jatkoa.
Lähteet
Kirjallisuus
Tuckman, Ari: ADHD After Dark, Better Sex Life, Better Relationship (2020)
Durchman, Sari-Marika: ADHD ja parisuhde (2023)
Podcast
Lundell, Amalia med gäster: Oss ADHD emellan: Sex och relationer, med Rebecka Bratt (2024)
Aarimo, Ringa – Winsten, Reetta: ADHD-podi: Seksuaalisuus (2021)
Janakka, Jenni – Merelä, Kaisa: Himocast (2019)
Verkkosivut / Blogit
ADHD-liitto: Yleistä tietoa adhd:stä – adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/yleista-tietoa-adhdsta/
ADHD-liitto: Body double ja maskaaminen – ADHOODSin vakioaiheet tutuiksi – adhd-liitto.fi/body-double-ja-maskaaminen-adhoodsin-vakioaiheet-tutuiksi/
Kysely
Oras, Catta: ADHD ja seksuaalisuus, 15.-30.4.2025